Puoli vuotta Sepeä

Sepedemus the Dog täytti tänään sisaruksineen puolivuotta. Päivää juhlittiin extraleikeillä ja pitkällä lenkillä Pihlajavuorelle, Sepe sai juosta vapaana ihan elämänsä kyllyydestä. Iltalenkilläkin vastaan tuli Kaapo-koira, jonka kanssa Sepe pääsi leikkimään. Kaikin puolin Sepe on ollut iloinen ja leikkisä.

Synttäriposet Pihlajavuoren huipulla

Synttäreitä on varjostanut kuitenkin suru-uutiset toissa päivältä. Sepen sisko, Ruby, jäi auton alle ja menehtyi. Vaikka itku ei ole mikään ominaispiirteeni, istuin lattialla silmät vuotaen vaikka kuinka kauan. Tuli niin selväksi, että se voisi olla myös meidän koira. Ei voi muuta kuin toivoa jaksamista Rubyn perheelle. Erityisen pahalta Rubyn pois meno tuntui, koska Sepe ja Ruby olivat kuin kaksi marjaa, Sepe menetti kaksosensa. Ja myös siksi, ettei Sepe ehtinyt nähdä Rubya meille muuton jälkeen. No, eipä se taida näistä sisarustapaamisista mitään ymmärtääkään, hyvä niin.

No takaisin vähän iloisempiin aiheisiin. Sepen synttäri-iltapaino oli 15,6kg, poika kasvaa kohisten. Merkkausta Sepe harjoittelee ahkerasti. Iltapäivällä töistä tullessa ei ollut tullut pissaa lattialle ja Sepe pidätti vielä ruuankin yli. Tosin heti kun ulko-ovesta päästiin, nesteitä poistui aivan tolkuton määrä. Hyvin sitä silti riitti koko lenkin varrelle. Lenkillä Sepe pysyi koko ajan 20m säteellä ja tuli aina kutsuttaessa. Tuollainen lenkkeily Sepen kanssa on niin kivaa. Niin ja ei muuten nähty lenkillä yhtään ihmistä. Kotipihassa Sepe saikin sitten kolmet uudet rapsut.

Sepe on muuten osallistuvan koiran sanakirjamääritelmä. Kun ollaan mökillä, Sepe menee aina mukana hakemaan puita, käymään huussissa, ihan mitä vain. Kun ollaan kotona ja Jussa pelaa, makaa Sepe jaloissa pöydän alla. Kun minä ompelen tai leikkaan kappaleita, hengailee Sepe kankaiden tai kaavojen päällä, tai makaa jaloissa ompelukoneen rauhoittavassa surinassa. Hauska heppu, ei voi muuta sanoa.