Kuten eilen kirjoittelin, rakastaa Sepe sepeliä ulko-oven edessä. Koska mies tulee tuskin pysymään 4,5 kiloisena loppu ikäänsä, täytyi keksiä jotain ovelampaa kuin kivien yli kantaminen. Ja siinä se oli, pyhä tennispallo.
Pallo ei ole ollut Sepen suuri suosikki sisällä, mutta sen avulla kivien ohittaminen ulos lähteissä onnistui paremmin kuin hyvin! Sepe seurasi palloa niin tiiviisti, ettei edes tajunnut nuuhkia kiviä. Tavaroiden takaisin tuomista se ei kyllä ole oppinut. Pallon saatuaan se kiikuttaa sen mahdollisimman kauas kaikista, alkaa ehkä touhuta jotain muuta ja tiputtaa pallon, jolloin sen voi napata uutta hankalaa tilannetta varten. Toimii.
Käytiin kaikki kolme kävelemässä rannassa asti ja kuten aina Sepe kävelee tosi hienosti. Lenkkeilijän mukaan se tosin olisi halunnut lähteä ja hihna vähän ehti kiristyä, mutta pääsääntöisesti mies ei edelleenkään vedä yhtään, heti jos hihna alkaa rajoittaa elämää, tassujen kulkusuunta muuttuu. Suuria ilon aiheita.
Kotipihassa päästiin vielä leikkimään ja samaan aikaan pihalle sattui vielä monta pentukaveria, joiden kanssa sitten telmittiin oikein urakalla! Rätti väsynyt Sepe simahti keittiön lattialle saman tien sisälle päästyämme. Voipi olla, että parin tunnin jälkeen virta riittää taas johonkin toimintaan. :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti